Kuusikymmentäluku oli Suomessa kauneuden vuosikymmenen. Teollinen muotoilu, Finnish Design, hullaannutti suomalaiset kokonaan ja kaikessa: vaatteissa, asusteissa, koruissa, huonekaluissa, astioissa, tarve-esineissä ja sisustuksessa. Pitkän harmaan aikakauden, sotien ja pula-ajan jälkeen iloiset värit ja uudet muodot huumasivat.

Monet suomalaiset design tuotteet syntyivät 50-luvulla, ja 60-luvulla ne herättivät jo omaperäisyydellään ja uudenaikaisuudellaan laajaa kansainvälistä huomiota. Teolliset muotoilijat olivat kuin bändi, joka sävelsi ja kehitti aivan uuden soundin ja beatin. Sen imu vei mukanaan ja pakotti katsomaan menneiden harmaiden aikojen sijasta tulevaisuuteen.

Kotimaankaupan lisäksi vientikauppa alkoi vetää kiivaasti monella alalla, ja yhä useammat yritykset suuntasivat myyntimatkoille Keski- Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Ulkomailla ihmeteltiin, miten maa, joka vasta äsken oli käynyt läpi kaksi tuhoisaa sotaa ja elänyt sen jälkeen kymmenen vuotta tiukkaa pula-aikaa, voi nyt tuottaa vientimarkkinoille tuotteita, joissa on ennennäkemätöntä väriloistoa.

Revontuli -malliston lanseeraus USA:ssa. Suomalainen designmuoti lähtee Euroopan kiertueelle.

Suomen Trikoon toimitusjohtajalla, vuorineuvos Valdemar Jensenillä oli Lenita Airistolle houkutteleva tarjous tammikuussa 1966. Suomen Trikoo oli Pohjoismaiden suurin trikootehdas, joka työllisti lähes 4000 henkilöä, tarvitsi lippulaivamalliston, joka antaisi yritykselle ajan vaatiman high design –profiilin. Mallistoa yritys voisi lähteä markkinoimaan Ruotsiin ja USA:han. Sopimus syntyi ja Lenita Airisto alkoi suunnittelijoiden Nana Sunin ja Anna-Liisa Niemisen kanssa kehittää REVONTULI -mallistoa. Kun mallisto oli valmis, niin sen markkinointi alkoi Lenita Airiston johdolla Yhdysvalloissa länsi- ja itärannikolla ja Ruotsissa. Tuloksellinen vientityö jatkui useita vuosia. Lenita Airisto purki Revontuli-sopimuksen 60-70-luvun vaihteessa kun Suomen Trikoo keskittyi tuotannossaan Neuvostoliiton vientikauppaan länsiviennin asemasta.

Miksi Tampere ei ole muodin mekka? Tätä kysyy toimittaja Juha-Veli Jokinen Aamulehdestä.

Vuonna 2012 nähtiin 60-luvun suomalaisen designen ja muodin kulta-ajan väriloistoa kun Nanso teki 2012 sopimuksen REVONTULI konseptin omistajan Airisto Oy'n kanssa. Lenita Airisto toimii sopimuksen mukaan REVONTULI by NANSO kokoelman luovana koordinaattorina.

Revontuli lanseeraus Svenska Teaternissa 11.3.2013

Lenita Airisto suunnitteli ja ohjasi Revontuli lanseerauksen ja multimedia extravaganzan Lenita Shown hengessä. Lavalla 60-luvun designen kultakauden värikkäät asut loistavat tämän päivän huippumallien yllä.

Katso video

Helsingin Sanomat 7.3.2013.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Marjatta Metsovaaran värit Top Tip -sateenvarjojen vientimallistossa.
Pertti Palmroth -saappaiden lanseeraus USA:ssa.

Myynti- ja markkinointimatkoja tilasivat myös muut yritykset. Tamperelainen perheyritys Palmroth avasi markkinat USA:ssa ja Kanadassa ja Pertti Palmrothin värikkäistä talvisaappaista tuli pieni sensaatio Fifth Avenuella. Marjatta Metsovaaran värimaailma poikkesi kaikesta ennen nähdystä ja hänen suunnittelemansa Top Tip -sateensuojat menivät hyvin kaupaksi USA:n ja Kanadan luksustavarataloissa.

Suomalaisten saappaiden ja kenkien lanseeraus jatkuu Kanadassa ja
CBC -television ajankohtaisohjelmassa.

 

Design-alalla vallitsi 60-luvulla uskomaton dynaamisuus ja elinvoima. Se innosti kokeilemaan uusia keinoja myös myynnin ja viennin edistämisessä. Lenita Airisto keräsi ympärilleen viiden huippumallin ryhmän LES GIRLS/TYTÖT esittämään värikkäitä suomalaisia designvaatteita. Pian hän lisäsi esityksiin laulun ja tanssin, ja show oli valmis. Aika oli niin avoin uusille ilmiöille, että TYTÖISTÄ tuli heti hittituote. TYTÖT levyttivät, heillä oli oma TV-show, he kaunistivat läsnäolollaan virallisia tilaisuuksia. Mutta ennen kaikkea he kiersivät ympäri Pohjoismaita ja Eurooppaa aina Lähi-Itää myöten esittelemässä suomalaista muotia.

Lenita & Tytöt. Huippumallit kaunistivat läsnäolollaan myös idänkaupan virallisia tilaisuuksia.

Myynnin- ja vienninedistämiskampanjoista tuli uusi palvelutuote. Kun Orion -yhtymä Noiro vuonna 1971 lanseerasi suomalaisen kosmetiikkasarjan LUMENE, niin yhtiö teki Lenita Airiston kanssa sopimuksen, joka sitoi hänet useaksi vuodeksi Lumene -kosmetiikan kehittämis-, julkistamis- ja markkinointityöhön. Sopimus käsitti näyttäviä showkiertueita ja kampanjoita Suomessa ja Pohjoismaissa. Hänestä tuli myös suomalaisen Lumene -kosmetiikkasarjan ensimmäinen kasvo.

Lumene -kosmetiikan ensimmäiset kasvot.

Lenita Airisto suunnitteli ja toteutti tilauksesta usean vuoden ajan muotiin liittyviä kampanjoita Suomessa mm. Me Naiset ja Muoti + Kauneus -lehdille sekä Pukeva- ja Sokos -tavarataloille. Vientiyritykset kuten Friitala Fashion tarvitsivat nahkamuodilleen Euroopan kiertueita, Lapponia Jewelry sijoitti laajaan showkiertueeseen Kanadassa ja Finlayson halusi sisustuskankailleen median ja ostajien huomion New Yorkissa.

Lapponia Jewelry -kiertue Kanadassa.

Vuosien aikana asiakasprofiili muuttui ja mukaan tulivat muun muassa Veho/Mercedes Benz, jolle Lenita Airisto suunnitteli megaluokan 100-vuotisjuhlashow’n, Suomen paperiteollisuus, Finnpap, tilasi Paper Doll show’n, jonka japanilaiset paperintuottajat Marubeni ja Minatoya halusivat Japaniin Osakan World Design Expo’on ja Elcoteq tilasi Viroon suunnatun Teleregatan showtapahtumat ja videon.

Katso Paper Doll-video ›

Katso Teleregatta -video ›

Paper Doll Marubenin ja Minatoyan osastolla Osakan World Design Expo’ssa.

 

Valmisvaate- ja asusteteollisuus eli Suomessa uskomattoman ekspansion aikaa. Se työllisti parhaimmillaan yli 30 000 työntekijää, pääasiallisesti naisia. Uusia suunnittelijoita ja yrittäjiä nousi esiin jatkuvasti ja mikä parasta, uudet ideat otettiin riemumielin vastaan. Suomessa tehtiin niin kauniita vaatteita, turkkeja, kenkiä, sukkia, laukkuja, koruja ja alusvaatteita, ettei kenenkään mieleen tullut ostaa mitään ulkomaalaista. Suomalaiset tuotteet olivat ylivoimaisia.

Valmisvaateyritykset, vähittäisliikkeet ja muotilehdet toteuttivat omia kuluttajille suunnattuja myynninedistämistoimenpiteitä. Lenita Airisto näki tässä liikeidean, joka tarjosi kuluttajille suunnattuja yhteisesityksiä. Ensimmäinen kokeilu oli syyskuussa 1972, jolloin 23 yritystä, tavarataloja sekä vähittäis- ja erikoisliikkeitä, esittivät yhdessä syysuutuutensa. Tapahtuma onnistui hyvin, mutta tarvitsi vielä jotain lisää. Se jokin tuli ajan toisesta suuresta menestystuotteesta matkailusta.

LENITA MUOTI- JA MATKAILUSHOW’n esittely Annassa.

Lopputuote LENITA MUOTI- JA MATKAILU SHOW oli teknisesti huipputason multimedia ja lavashow. Jättivalkokankaalle heijastetut Airisto oy:n kuvausryhmän tuottamat video- ja diakuvat veivät katsojat eksoottisiin matkakohteisiin, mutta antoivat myös mahdollisuuden nähdä korut ym. tuotteet lähikuvissa. Vauhdikas lavashow muotivaatteineen tempasi mukaansa.

Lenita Show toi uuden ilmeen muotiesityksiin.

Mutta Lenita Show oli myös tiukasti yhteen sidottu markkinointituote. Show’hun osallistuivat vuosien aikana kaikki Suomen suurimmat ja menestyneimmät vaatetusyritykset Marimekosta Nansoon ja Luhtaan, Friitalasta Grünsteiniin, Vuokosta Finnflareen ja Annikki Karviseen, Lapponiasta Lumeneen, jne. Kaikki tuotteet, joita showkiertueilla mainostettiin, olivat samanaikaisesti vähittäisportaassa kuluttajien saatavilla. Yhteistyökumppani Anna-lehti julkisti laajasti ja näyttävästi sivuillaan muotituotteet ja matkailukohteet. Anna käytti kiertuetta myös omiin asiakaskontakteihinsa sekä keräsi uusia tilaajia. Sokos-tavaratalot ja monet erikoisliikkeet varmistivat asujen ja asusteiden saatavuuden kiertueen aikana kaikkialla Suomessa ja rakensivat näyteikkunansa muotishowasuista ja -tuotteista.

Muotia ja matkailua maailman ympäri.
LENITA MUOTI- JA MATKAILUSHOW kiertueet Pohjoismaissa esittelivät muotia ja matkailua maailman ympäri.

Finnair avasi uusia lentoreittejä eri puolille maailmaa ja matkailushow toi matkakohteet oikean kohderyhmän tietoon. Finnair tavoitti asiakkaansa paikallisten matkatoimistojen kautta ja useat matkailualan yrittäjät sovittivat omat asiakastapaamisensa showkiertueen aikataulun mukaan. Kansalaisjärjestöt markkinoivat pääsyliput ja saivat voitosta hyvät tuotot omiin hyväntekeväisyystarkoituksiinsa. Menestys Suomessa innosti nopeasti laajentamaan markkina-aluetta.

Lenita Airiston yritys Airisto Oy kehitti alkuperäistä markkinointistrategiaa ja tuotti seuraavien 20 vuoden aikana Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille suomalaisen muodin- ja matkailuteollisuuden markkinointikiertueita, jotka esitettiin täysille katsomoille ja jotka tavoittivat kymmeniätuhansia kuluttajia vuodessa.

Korkealuokkaisen suomalaisen muodin lisäksi yleisölle esiteltiin vuosien aikana multimediamatkalla seuraavat kohteet: Espanja, Kenia, Thaimaa, Marokko, New York, Brasilia, Gruusia, Meksiko, Kalifornia, Japani, Kreikka, Gambia, Senegal, Cap Verde, Unkari, Singapore, Ranska, Portugali, Kiina, Egypti, Australia.

Finnair aloittaa suorat lennot Beijingiin ja Kiina avautuu myös suomalaisille yrityksille.

Eksoottisia matkailukohteita Kalifornian Disneylandista Moskovan Punaiselle torille.

Mustaa vai väriä?

 

SUOMI LUO JA VIE (CREATIVE FINLAND) lähtee maailmankiertueelle.

Creative Finland -show New Yorkissa, Beacon -teatterissa Broadwaylla.

Creative Finland -show Tokiossa Ginzalla ja Yubin Chokin Hallissa.

Suomi-kuva maailmalla vielä 1970-1980-luvuilla oli varsin epämääräinen ja harmaa. Tämä karvas havainto oli kaikille viennissä työskenteleville, myös Lenita Airistolle tuttu harmi. ”Mielikuvaan maastamme kuului ”suomettumista” mutta myös mystiikkaa ja eksotiikkaa. Monet hämmästyivät, kun kerroin Suomen olevan länsimainen parlamentaarinen demokratia ja että vaikka meillä olikin pitkä raja Neuvostoliiton kanssa, niin poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kuuluimme länteen. Minulle itselleni Suomi oli menestystarina, success story, vailla vertaa. Ja tämä tarina oli mielestäni kertomisen arvoinen ympäri maailmaa.”

Lehdistöpalautetta Creative Finland Show -maailmankiertueelta.

Suomen Ulkomaankauppaliitto (nykyisin Finpro) oli tilannut Lenita Airistolta Suomen osaston päätapahtuman Münchenin muotiviikolle jo syksyllä 1972 ja sen jälkeen kiertueen Saksan liittotasavallan eri kaupunkeihin sekä myöhemmin Ruotsiin. Nämä olivat ensimmäiset kokeilut uudentyyppisestä visuaalisesta Suomi-kuvan vientikampanjasta ulkomailla ja vastaanotto ylitti kaikki odotukset.

Finnair ja Nokia avaavat suomalaisille uusia väyliä maailmalle.

”Kun myydään suomalaisia tuotteita, täytyy myydä ihmisille myös Suomi modernina länsimaisena maana. Tuotevalikoiman tulisi myös kertoa, että emme missään mielessä kuulu nk. itäblokin maihin.” oli Lenita Airiston ydinajatus. Tämä näkökulma toteutui Airisto Oy:n tuottamissa CREATIVE FINLAND ja SUCCESS STORY FINLAND -maailmankiertueilla.

SUCCESS STORY FINLAND maailmankiertueella.

Suomalaisen musiikin rytmittämä loistelias lava- ja valoshow yhdistettiin aikansa ehdotonta huippua edustavaan multimediatekniikkaan. 35 diaprojektorin ja kolmen videotykin voimin heijastettiin 25 metriä leveälle ja viisi metriä korkealle jättivalkokankaalle näkymiä Suomesta: koskemattomasta luonnosta, kulttuurista, muotoilusta, taiteesta, teollisuudesta ja ihmisistä.

Yleisö sai tietoa suomalaisista yrityksistä ja tuotteista. Mutta voimakkaan visuaaliset ja elämykselliset esitykset palvelisivat osallistuvien yritysten lisäksi myös ihmisten mieleen rakentuvaa kuvaa Suomesta.

Show’n pääosassa olivat raskaan sarjan vientiteollisuus ja kansainväliset palvelut: Finnair, jolle kansainvälinen media ja yritysten ulkomaiset asiakkaat olivat äärimmäisen tärkeä kohderyhmä. Nokia, jonka matkapuhelimet olivat nousemassa menestystarinaksi maailmankaupassa. Finnpap-metsä- ja paperiteollisuus, joka muodosti siihen aikaan Suomen hyvinvoinnin peruspilarin.

Ja tietenkin Valmet -paperikoneet, Neste Chemicals, Rauma Repolan öljynporauslautat ja –laivat sekä vedenalaiset tutkimusalukset. Wärtsilän jäänmurtajat, luksusristeilijät ja dieselmoottorit ja Nautor´s Swan –purjeveneet. Finlandia Vodka, Arctia, Viking Line, Polar-Express, Finla by Finlayson ja Marja Kurki, Finnish Tourist Board. Sekä finanssialan Kansallis Banking Groupin maailmanlaajuinen sijoitustoiminta ja Pohjola Insurance Companyn kansainvälinen vakuutuspalvelu. Nämä kaikki yritykset maksoivat ja mainostivat tuotteitaan suomalaisen menestystarinan maailmankiertueilla, joita Kauppa- ja teollisuusministeriö tuki huomattavalla valtionosuudella.

Suomalainen kulttuuri, taide, muotoilu ja muoti olivat näyttävästi esillä, mutta tällä kertaa ne muodostivat kehykset suomalaisen teollisuuden menestystarinalle.

Suomi-kuvan maailmankiertueet kohdistettiin Suomen ulkomaankaupan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Kiertueaikataulu sisälsi useissa kohteissa lukuisia esityspäiviä ja joihinkin kaupunkeihin palattiin toistamiseen. Tukholma – Oslo – Göteborg – Malmö - Kööpenhamina- Hampuri – Frankfurt – München - Stuttgart – Köln – Amsterdam – Bryssel – Antwerpen – Lontoo – Wien - Zürich – Hannover – Länsi-Berliini – Düsseldorf – Baden Baden - Moskova – Tokio – Singapore – New York - Lontoo – Amsterdam - Singapore -Stuttgart – Frankfurt – Düsseldorf – Hamburg – München Tokio – Beijing - Pariisi – Madrid

Lehdistöpalautetta

Lenita Airiston suunnittelema ja ohjaama SUCCESS STORY FINLAND -show oli menestys ja ylitti kaikki uutiskynnykset Kiinan television valtakunnallisissa pääuutisissa ja printtimediassa.

Entä miten maailmankiertueisiin suuria summia sijoittaneet yritykset arvioivat tulosta?

Kauppalehti kirjoitti:

”Suomalaisyritykset sijoittivat Länsi-Saksassa Lenita Airiston Success Story Finlandiin miljoona markkaa ja nostivat sen vuoden tapahtumaksi. Kutsun olivat ottaneet vastaan muun muassa Frankfurtin pormestari, Münchenin lentokentän johto ja talouslehdistön nimekkäät edustajat.

Finnair järjesti Hampurin uuden toimistonsa avajaiset, KOP Luxemburgin 10-vuotisjuhlansa, Finnpapier vastaanottoja ja kaiken kaikkiaan 14 sponsoriyritystä cocktailtilaisuuksia, lounaita ja illallisia saksalaisille.

Eniten panostaneen Finnairin johtaja Juhani Suomela perustelee ratkaisuaan Lenitan luotettavuudella. ”Sitä paitsi laskimme, että katsomossa istuneet 7000 henkeä ovat suoranaisesti meille potentiaalinen Suomeen lentävä joukko, joka kannattaa hoitaa kunnolla.”

Singaporessa toimivan Nautor Swanin edustaja Bob F. Lavoo kirjoitti päämiehelleen Suomeen:

”Let me start of by saying that the show is a masterpiece, which is extremely well done and captures its audience. En ole koskaan nähnyt mitään sen kaltaista ja monet asiakkaistamme olivat samaa mieltä. Se oli loistavaa nopeatempoista viihdettä, mutta samalla se toi tehokkaasti esille lukuisat kaupalliset tiedotteet samoin kuin informaation Suomesta maana. Kannatti todella olla mukana tässä loistavassa show’ssa.”

Englantilainen Jan Siedler Lamko’sta:

”Olen myynyt 20 vuotta suomalaista paperia ja voin sanoa, että kilpailu alalla vain kiristyy. Kilpailijamme saavat meidät kiinni ja meidän on osoitettava asiakkaillemme, että Suomi ja suomalaiset tuottajat tekevät kaikkensa kehittäessään tuotteitaan täydellisyyteen. Tässä show’ssa nämä pyrkimykset tulivat ainutlaatuisen hyvin esille.”

Maailmankiertue sai runsaasti huomiota sekä suomalaisessa että ulkomaisessa mediassa:

Kauppalehti kirjoitti:

”Vapautan teidät kaikki yhdellä kertaa piinasta. Oliko se menestys vai ei? Oli niin Lontoossa kuin Amsterdamissakin. Success Story Finland esittäytyi niin lontoolaisessa kuin amsterdamilaisessa teatterissa täpötäydelle salille. Salissa istuvat olivat liikemiehiä, suomalaiset isännät oli jouduttu jättämään oven ulkopuolelle hurjan vierasryntäyksen vuoksi.

- -

Vain suomalaiset lehti-ihmiset kysyivät ääneen, kannattaako Suomea tulla markkinoimaan tänne brittien saarelle? Kyllä kannatti.”

Daily Mirror’in, poliittinen toimittaja Stan Barnes sanoi YLE 1:n uutistoimittajalle:

”Minulle oli tähdellistä kuulla, että Suomi on erittäin neutraali maa. Englantilaisten näkökulmasta tämä on kiinnostava asia, sillä tiedämme miten pitkä raja Suomella on Neuvostoliiton kanssa. Uskon mitä esityksessä kerrottiin, sillä se sanottiin maltillisesti ja vilpittömästi.”

Uusi Suomi otsikoi:

”Sali liian pieni menestystarinalle. Lenitan pamaus Lontoossa” ja kirjoitti edelleen. Lontoon Cityn rahapiireissä on vastikään tapahtunut suuri pamaus. Torstai-iltana ampuivat suomalaiset oman vientipamauksensa videotykeillä. Silmät pyöreinä. Hypnoottinen on myös jakso, jossa näytettiin, miten suomalaiset viettävät vapaa-aikaansa. Koskenlasku ja suksiakrobatia saivat yleisön haukkomaan henkeään. Pilkkionginta ja kullanhuuhdonta herättivät ihmetyksen hyrinää. Nauraakin sai, kun Sumiaisten isännille etsittiin vaimoja.

- -

Hauskaa ja räiskyvää, kaikki niin puhdasta: muotoilu, kulttuuri, koko elämäntyyli; mikä vauhti – tällaisia kommentteja kuului joukosta esityksen jälkeen.”

Singaporen The Straits Times kirjoitti:

”Finland sells itself with a bold show Success Story Finland. Show’ssa on Hollywoodin fantasianäytelmän elementtejä. Sen selostus, musiikki, kuvat ja mallit antavat kaleidoskooppisen kuvan Suomesta. Kolme videotykkiä ja 35 diaprojektoria muodostivat tehokkaan multivision, joka kuvasi Suomea modernina maana, jonka kaupalla, turismilla ja kulttuurilla on paljon tarjottavaa. Show päättyi raikuviin aplodeihin ja huipentui, kun lavalle tuli lumipyryn saattelemana itse joulupukki.”

Kauppalehti:

”Success Story Finland esiteltiin kolme kertaa täpötäysille saleille Singaporessa. Kun Finlandian alkutahdit, jäänmurtajat ja autereinen maisema tulvahtivat valkokankaalle huurteiseksi ilmastoituun saliin, bisnesmiehet olivat myytyjä. Eivätkä he olleetkaan mitään eilisen teeren poikia, vaan kovia kansainvälisen tason johtajia niin paperiteollisuuden, pankkitoiminnan kuin matkailunkin aloilta.”

Saksalainen RB München:

”Näimme suurenmoisen yhdistelmän muotia, teollisuutta ja matkailua. Meihin kaikkiin teki syvän vaikutuksen tapa, jolla taiteelliset näkemykset sekä teollisuuden saavutukset yhdistettiin tässä show’ssa.”

Münchener Merkur:

”Keskiyön auringon maa. Suomi juhli eloisalla ja vauhdikkaalla show’lla Münchenin Museon täpötäydessä kongressisalissa.”

Hamburger Abendblatt:

”Suomi ei ole vain tuhansien järvien ja metsien maa, vaan myös teollisesti erittäin korkeasti kehittynyt ja luova maa.”

Turun Sanomat kirjoitti:

”Lenitan show menestyy Saksassa. Suomalainen vienninedistämisnäytös on saanut kiitosta Hampurissa. Success Story Finland -show on uutistoimisto DPA:n mukaan osoittanut, kuinka tärkeä kauppakumppani Suomi on Länsi-Saksalle ja millaisia tulevaisuuden näkymiä maiden välisellä taloudellisella yhteistyöllä voi olla.”

”Se oli juhlaa silmille.” Le Figaro -lehden toimittaja Jacques Dhassy sanoi,

kun Lenita Airiston spektaakkeli pienen Suomen menestymisestä maailmalla päättyi ja lyhyet, mutta rivakat aplodit vaimenivat eilen illalla Pariisissa. Lähes miljoonalevikkisen Le Figaron kansainvälisten asioiden toimittaja Dhassy tuntee hyvin Suomen. Hänen mielestään kolmen vartin lavashow multivideoineen välitti katsojalle selvästi sanoman, että Suomi on vapaa ja vauras maa.” Iltasanomat.

 

Success Story Finland -show’sta kirjoitettiin ja puhuttiin paljon. Vaikuttava kommentti tuli singaporelaiselta paperiteollisuuden liikkeenjohtajalta W. H. Maolta, joka tullessaan Finnpapin kutsumana esitykseen ilmoitti, ettei tiennyt yhtään mitään Suomesta ja juuri siksi otti visuaalisesti houkuttelevan kutsun vastaan. Show’n jälkeen hän sanoi: ”Nyt opittuani tuntemaan Suomea suurin yllätykseni on se, että maa on varsin pieni. Se, että näin pieni kansa, väkiluvultaan vain viisi miljoonaa, pystyy tekemään näin paljon, on todella hämmästyttävää.”

Suomalaiset sen tietävät: Suomi on suuri menestystarina, sillä suomalaiset itse ovat aina luottaneet itseensä ja uskoneet kykyihinsä.

Joulupukki asuu Suomessa! Senhän tietävät kaikki lapsetkin.

 

Saavutuksistaan liikenaisena kansanvälisessä vientityössä Lenita Airisto on valittu Vuoden Naiseksi ja hän on saanut Suomen leijonan ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin. Oppejaan, kokemuksiaan ja verkostoaan liike-elämässä Lenita Airisto hyödyntää nyt tehokkaasti kirjoissaan ja luennoissaan.

 

SUOMI-KUVAN maailmankiertue välitti vuosina 1986-1990 tietoa suomalaisesta teollisuudesta, muotoilusta ja kulttuurista.
Suunnittelu, ohjaus ja tuotanto: LENITA AIRISTO

 

VipVision taltioi show’n ja esitti sen Kolmoskanavalla Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.1987 Ohjelman jälkeen oli studiokeskustelu SUOMI-KUVASTA, johon osallistuivat: Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, toimitusjohtaja Pertti Huitu, Ulkomaankauppaliitto toimitusjohtaja Matti Törhönen, Mainostoimisto Turkama ja johtaja Eija Malmivirta, Neste Puheenjohtaja: Seppo-Heikki Salonen

Kiitos Nordisk Film & TV:n toimitusjohtajalle Antti Väisäselle sekä Heikki Lehmustolle ja Kalervo Kummolalle TV-ohjelman esitysoikeuksista näillä WEB-sivuilla.

 

SUOMI-KUVAN näyttävä esitys Beijingissä 1.1.1988 Kansojen Hallissa (Great Hall of the People) 6000 katsojalle välitti tietoa suomalaisesta teollisuudesta, muotoilusta ja kulttuurista.

Airisto Oy:n merkittävät yhteistyökumppanit Kiinassa olivat Finnair, joka avasi samanaikaisesti suorat lennot Helsingistä Beijingiin sekä CITIC (China International Trust and Investment Company).

SUCCESS STORY FINLAND -show oli menestys ja ylitti kaikki uutiskynnykset Kiinan television valtakunnallisissa pääuutisissa ja printtimediassa.

Suunnittelu, ohjaus ja tuotanto: LENITA AIRISTO.

Success Story Finland Show’n maailmankiertueen työryhmälle ehdoton kohokohta oli esitys Beijingissä, Great Hall of the People -jättisalin lavalla. Suomalaiset huippumallit säteilivät lavakarismaa. Heidän ulkonäöstään vastasi Sirpa Mansner/ Beauty Hair.

Success Story Finland -maailmankiertue toteutettiin tehokkaan ja motivoidun työryhmän voimin. Huippuluokan multimediatekniikasta vastasi AV-PROMOTION ja EASTWAY SHOW SERVICES:n tekninen ryhmä loi vaikuttavan valoshow’n ja äänen sekä pystytti Ralf Forsströmin suunnittelemat lavasteet.

 

VipVision taltioi Success Story Finland- esityksen 1.11.1988 Beijingin Kansojen Hallissa ja se esitettiin 5.12.1988 Kolmoskanavalla.

Kiitos Nordisk Film & TV:n toimitusjohtajalle Antti Väisäselle sekä Heikki Lehmustolle ja Kalervo Kummolalle TV-ohjelman esitysoikeuksista näillä WEB-sivuilla.